Suomi Ranskan mediassa vuonna 2023: Onnellinen Nato-maa on maailman paras joululomakohde

Ranskalainen media on hyvin kiinnostunut Suomesta – viime vuonna Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä yhteensä 22 300 kertaa. Otsikoissa dominoivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutokseen liittyvät kysymykset. Myös kulttuuri, matkailu ja yhteiskunnalliset aiheet olivat näkyvästi esillä. Suomen profiili säilyi korkeana sekä klassisessa musiikissa että maailman onnellisimpana maana.

 

Vuonna 2023 ranskalaisyleisö pääsi nauttimaan laajoista Suomi-reportaaseista niin televisiossa, radiossa kuin lehdistössäkin. Laajimmalle levisivät Le Figaron nettiartikkelit, joista monilla oli yli 30 miljoonaa lukijaa. Käyttämämme Meltwaterin mediaseurantatyökalun mukaan osumia oli noin 5 000 vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin media seurasi erityisen tarkkaan Suomen Nato-jäsenyysprosessia ja pääministeri Sanna Marinia.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutos

Valtaosa Suomea käsitelleistä artikkeleista liittyi viime vuonna ulko- ja turvallisuuspoliittisiin aiheisiin. Suomen Nato-tietä seurattiin herkeämättä. Kun Suomesta tuli 4. huhtikuuta puolustusliiton 31. jäsenmaa, huomioitiin se ranskalaisessa lehdistössä laajasti. Mediassa pohdittiin Suomen tulevaa liittolaisroolia, ja maamme vahva puolustus sai kiitosta. Naton ja Venäjän välisen rajan korostettiin pitenevän merkittävästi.

Venäjään liittyvät aiheet olivat tapetilla koko vuoden ajan. Arten keväällä ilmestynyt dokumentti kertasi Suomen historiaa ja selvitti maamme Venäjä-suhdetta karttojen avulla. Sanomalehti Les Echos totesi Suomen ”kirjoittavan uudelleen historiaansa kääntämällä selkänsä Moskovalle”. Le Figaro käsitteli Suomen asevelvollisuutta ja valmiutta Venäjän uhkaa vastaan laajassa reportaasissa. Pakotteet herättivät mielenkiintoa, ja raja-aidan rakentamista pidettiin silmällä. Maiden välisen turismin lopahtamisen huomautettiin vaikuttavan itäsuomalaisiin kaupunkeihin. Media seurasi myös Suomen tekemiä venäläisten karkotuksia ja kansalaisaloitetta Ahvenanmaalla sijaitsevan Venäjän konsulaatin sulkemiseksi. Uutiseksi nousi niin ikään Helsingin Sanomien Counter-Strike-peliin luoma salahuone, joka kiersi Venäjän sensuuria ja keräsi tietoa hyökkäyssodasta venäläisten saataville.

Erityisesti itärajan tilanteeseen liittyvät jutut saavuttivat loppuvuodesta suuren yleisön. Suomen raportoitiin sulkevan raja-asemiaan, sillä maahantuloa pidettiin järjestettynä ja ilmiöön katsottiin liittyvän kansainvälistä rikollisuutta. ”Suomi on Venäjän hybriditoiminnan kohteena. Kysymys on kansallisesta turvallisuudesta”, ranskalaislehdistö kuvaili. Maan arvostetuimman päivälehden Le Monden mukaan kyseessä oli Venäjän kosto Suomen Nato-jäsenyydestä.

Le Monden Ruotsin-kirjeenvaihtaja Anne-Françoise Hivert vieraili marraskuussa Nuijamaalla ja kirjoitti kattavan artikkelin Venäjän toiminnasta rajanylityspaikoilla. Teksti saavutti lähes 30 miljoonaa lukijaa. Vuoden aikana Hivert laati Suomen-matkoillaan lukuisia muitakin monipuolisia katsauksia. Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Hivertille haastattelun heinäkuisen Naton Vilnan huippukokouksen alla. Keskustelunaiheena olivat Naton merkitys, Suomen rooli Pohjois-Atlantin liiton jäsenenä sekä prosessi, joka johti jäsenyyteemme liittokunnassa.

Ranskan media seurasi myös presidentti Niinistön vierailua Ukrainassa. Uutisaiheeksi muodostui niin ikään presidentti Volodymyr Zelenskyin yllätysvierailu Suomeen ja tapaaminen presidentti Niinistön sekä Pohjoismaiden pääministerien kanssa. Presidenttien referoitiin keskustelleen muun muassa Suomen tuesta Ukrainalle. Syksyllä ranskalaislehdet noteerasivat presidentti Niinistön New York Timesille antaman haastattelun, jossa presidentti painotti länsimaiden ja Venäjän välisen vuoropuhelun tärkeyttä. Lehtien palstoille nousi lisäksi joulukuinen Pohjoismaat–Ukraina-huippukokous Oslossa, johon presidentti Niinistö osallistui.

Myös pääministeri Sanna Marin oli säännöllisesti julkisuudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisten kysymysten tiimoilta. Ranskan suurin televisiokanava TF1 haastatteli pääministeriä Brysselissä helmikuussa. Marin kertoi Suomen turvallisuusstrategiasta ja painotti, että Ukrainaa tulee auttaa kaikin mahdollisin keinoin. Pääministeri oli esillä lisäksi esimerkiksi Davosissa maailman talousfoorumin kokouksen yhteydessä ja matkustaessaan Kiovaan tapaamaan presidentti Zelenskyiä.

Muutkin suomalaiset poliitikot olivat median kiinnostuksen kohteena. Pariisissa helmikuussa vieraillut eduskunnan puhemies Matti Vanhanen antoi haastattelun L’Express-viikkolehdelle. Käsiteltyjä teemoja olivat Venäjä, Ukraina ja Suomen Nato-hakemus. Ranskan laajalevikkisin sanomalehti Ouest-France julkaisi puolestaan ulkoministeri Pekka Haaviston haastattelun toukokuussa. Pääministeri Petteri Orpo tapasi presidentti Emmanuel Macronin ja pääministeri Élisabeth Bornen Pariisissa lokakuussa sekä antoi haastattelun Le Mondelle.

Mitä muihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin aihealueisiin tulee, Le Monde koosti tammikuussa laajan artikkelin Kiinan investoinneista arktiseen alueeseen. Jutussa mainittiin esimerkiksi Jäämeren ratahanke ja Helsinki–Tallinna-tunneli. Uutiseksi nousivat myös Balticconnector-tapaus ja Suomen asekaupat Israelin kanssa. Media seurasi lisäksi presidentti Joe Bidenin vierailua Suomeen sekä Yhdysvaltain Suomen, Ruotsin ja Tanskan kanssa allekirjoittamia puolustusyhteistyösopimuksia. Pohjoismaiden arvioitiin olevan arvokkaita liittolaisia amerikkalaisille.

Kulttuuri

Musiikki: Useat ranskalaismediat muistivat kesäkuun alussa menehtynyttä säveltäjä Kaija Saariahoa. Hänen elämästään ja urastaan ilmestyi lukuisia kuvauksia. Pariisissa asunut lahjakkuus oli Ranskassa hyvin tunnettu, ja hänen poismenoaan surtiin laajasti. ”Uraauurtava säveltäjä ja oopperan kuningatar”, ylisti Le Figaro.

Edellisvuoden tapaan lukuisat mediat jatkoivat pohdintaa siitä, miksi Suomesta tulee niin paljon erinomaisia kapellimestareita. Toulousen orkesterin musiikillisena johtajana tänä vuonna aloittava Tarmo Peltokoski lumosi yleisönsä. ”Uusi suomalainen ihmelapsi”, hehkutti Le Figaro. Myös muut Ranskassa työskentelevät ja vierailevat suomalaiset saivat osakseen positiivisia kommentteja. Televisiokanava TF1 teki prime time -reportaasin Klaus Mäkelästä, ja Radio France toimitti henkilökuvan Santtu-Matias Rouvalista. Lisäksi esimerkiksi Mikko Franck ja Susanna Mälkki pysyivät valokeilassa.

Kevyen musiikin kiistaton ykkösnimi oli viime vuonna Käärijä. Jere Pöyhösen persoona hurmasi ranskalaistoimittajat, ja laulajan omintakeinen tyyli neonvihreine boleroineen riemastutti. Moni media nosti artistin ennakkosuosikikseen – esimerkiksi televisiokanava TF1 suitsutti Cha Cha Chan edustavan ”kaikkea, mitä Euroviisuissa rakastamme”. Suomen kerrottiin hullaantuneen viisuehdokkaastaan, ja lähes koko maan pukeutuneen käärijänvihreään. Jopa ulkoministeriön kannustusviestit sosiaalisessa mediassa rikkoivat uutiskynnyksen.

Elokuva: Aki Kaurismäen Kuolleille lehdille sateli kiitosta useaan otteeseen. Les Echos ja Le Parisien olisivat antaneet elokuvalle Cannesissa Kultaisen palmun. Tuomariston palkinnon voittanutta elokuvaa kuvailtiin ohjaajan tyylille uskolliseksi, romanttiseksi tragikomediaksi kahdesta pätkätyöläisestä. Joulukuussa muun muassa Le Monde ja Marianne arvioivat sen yhdeksi vuoden parhaista elokuvista.

Jalmari Helanderin Sisu keräsi innostuneita arvosteluja, ja esimerkiksi Le Parisien kehui sitä yhdeksi vuoden parhaista toimintaelokuvista. Lisäksi Mikko Myllylahden käsikirjoittama ja ohjaama Metsurin tarina sai huomiota. Kriitikot kiittivät elokuvaa yllätykselliseksi ja runolliseksi. Palstatilaa saivat niin ikään Zaida Bergrothin Tove ja Aino Sunin Sydänpeto.

Kuvataide ja valokuva: Pariisin kaupungin taidemuseo Petit Palais’n johtaja Annick Lemoine kertoi alkuvuodesta lehtihaastattelussa, että museossa nähdään lähivuosina laaja Pekka Halosen retrospektiivi. Petit Palais’n Albert Edelfelt -näyttelyn uutisoitiin olleen edellisenä vuonna huima yleisömenestys: sen kävijämääräksi kirjattiin 135 212.

Useat ranskalaisviestimet vierailivat Houses of Tove Jansson -taidenäyttelyssä Pariisissa ja kirjoittivat Janssonin monivaiheisesta urasta. Esimerkiksi sanomalehti Libération julkaisi laajan artikkelin kokonaisuudesta, jonka oli toteuttanut suomalaistaustainen The Community -taidekollektiivi.

Myös suomalainen valokuvataide näkyi mediassa. Yhteispohjoismaista Søsterskapia kuvattiin pohjolan raikkaaksi tuuleksi. Identiteettiä ja hyvinvointivaltiota käsitellyt näyttely oli esillä Euroopan tärkeimmällä valokuvataidefestivaalilla Arlesissa, jonka julisteeseen oli valittu Emma Sarpaniemen omakuva.

Arvioidessaan Le Groenland -näyttelyä Fécampissa Télérama kommentoi Tiina Itkosen tarkastelevan kauniisti Pohjois-Grönlannin alkuperäiskansoja ja maisemia. Lisäksi Radio France teki henkilökuvan Elina Brotheruksesta, jolla oli näyttely Deauvillen valokuvafestivaalilla. 

Kirjallisuus: Sofi Oksanen vieraili loppuvuodesta Ranskassa antaen useita haastatteluja. Hänen Venäjän armeijan harjoittamasta seksuaalisesta väkivallasta kertova teoksensa sai todella paljon julkisuutta. Myös Turun yliopiston professorin Louis Clercin talvisotaa käsittelevän uutuusteoksen todettiin olevan Venäjän hyökkäyssodan kontekstissa erittäin ajankohtainen.

Muita ranskalaislehtien sivuille päässeitä suomalaisromaaneja olivat esimerkiksi Pajtim Statovcin Bolla, Arttu Tuomisen Vapahtaja, Pekka Juntin Villikoira ja E. L. Karhun Veljelleni. Kirjailijoista kaksi viimeksi mainittua oli paikalla Les Boréales -festivaalilla Caenissa. Normandiassa vuosittain järjestettävän tapahtuman sanotaan olevan Euroopan suurin pohjoismaiseen kulttuuriin keskittyvä festivaali. Suomi tulee olemaan sen painopistemaana tänä vuonna.

Hanneriina Moisseisen Isä oli Le Monden mukaan yksi vuoden parhaista sarjakuvista. Koskettava tarina kertoo Moisseisen oman isän katoamisesta, joka on jäänyt arvoitukseksi. Niin ikään hyvin henkilökohtainen on viime vuonna Ranskassa julkaistu Heikki Aalto-Alasen kuvaus isovanhempiensa Aino ja Alvar Aallon elämästä.

Ranskalaismedia ei jättänyt huomioimatta myöskään Miki Liukkosen kuolemaa. Le Monde kutsui Liukkosta suomalaisen kirjallisuuden tähdeksi ja totesi hänen olleen kriitikoiden ylistämä.

Arkkitehtuuri, design ja muoti: Alvar Aallon 125-juhlavuoden ja Aalto2-museon avajaisten kunniaksi Les Echos teki suurlähetystön kutsumana reportaasimatkan Helsinkiin ja Jyväskylään. Myös Aallon suunnittelemasta Maison Louis Carrésta laadittiin juttuja. Pariisin lähistöllä sijaitseva vuonna 1959 valmistunut talo on Aallon ainoa teos Ranskassa ja yksi merkittävimmistä arkkitehdin suunnittelemista yksityiskodeista. Sen rakennutti ranskalainen kulttuurivaikuttaja, taidekauppias ja galleristi Louis Carré.

Muotoilun saralla kirjoitettiin usein eritoten klassikoista. Esimerkiksi Eero Aarnion vuonna 1963 suunnittelema pallotuoli oli mukana Le Monden artikkelisarjassa. Lisäksi muun muassa Marimekon ja Ikean yhteistyömallisto Bastua kiinnosti. Sen inspiraationa kuvattiin olleen pohjoismaalainen saunakulttuuri.

Vuoden kuumin suomalainen muotinimi Ranskan mediassa oli Jenny Hytönen. Myös Leevi Ikäheimon pääsy Hyèresin muotikilpailun finaaliin pantiin merkille. Media-aikaa saivat niin ikään suunnittelijakaksikko Juslin Maunulan näyttely Suomen Ranskan-instituutissa ja Tuomas Merikosken oma vaatemerkki sekä hänen valintansa kenkäbrändi Philippe Model Parisin luovaksi johtajaksi. Ivana Helsinki juhlisti 25-vuotista taivaltaan järjestämällä ainoana suomalaismerkkinä suuren muotinäytöksen Pariisin muotiviikkojen yhteydessä.

Muut aiheet: Oulussa järjestettävät ilmakitaransoiton MM-kilpailut tenhoavat vuodesta toiseen. Tällä kertaa Ranskan yleisradio teki televisiodokumentin ilmakitaristi French Kissin matkasta, joka huipentui valintaan yleisön suosikiksi.

Kolmatta kertaa järjestettyjen keppihevosratsastuksen MM-kilpailujen alla oli ilmassa suurta urheiluhumua. Libération julkaisi kisoista koko aukeaman artikkelin, jossa oli mukana tuomariston jäsenenä toiminut Suomen Pariisin-suurlähetystön Pia Setälä.

Suurlähetystö järjesti syyskuussa avoimien ovien päivän osana Journées du patrimoine -viikonloppua. Ranskalaismedian merkille pistämä tapahtuma keräsi 800 vierailijaa, joille tarjoiltiin tietoutta niin suomalaisesta yhteiskunnasta kuin kulttuuristakin.

Matkailu 

Matkailuun liittyviä aiheita käsiteltiin runsaasti. Ranskalaisia viehättää etenkin talviturismi, joten jutuissa painottui Lapin eksotiikka revontulilla ja joulupukilla höystettynä. Ouest-France julisti Rovaniemen olevan paras mahdollinen joululomakohde, joka tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa. Myös esimerkiksi France 2 -televisiokanava ja Le Parisien kävivät reportaasimatkalla Joulupukin Pajakylässä. Majoituspalveluyritys Airbnb:n kampanja yöpymismahdollisuudesta joulupukin postitoimistossa levisi todella laajalle.

Le Figaro kehotti useaan otteeseen ranskalaisia lähtemään lomalle Lappiin ja tarjosi vinkkejä matkan suunnitteluun. Myös Ouest-France esitteli henkeäsalpaavia elämyksiä, jotka voi kokea vain Lapissa. France TV:n kuvausryhmä matkusti yöjunalla Helsingistä Kemijärvelle. Vaikka lippujen ajateltiin olevan hintavat, siistit ja hyvin varustellut makuuvaunut sekä hiilineutraali matkaaminen ilahduttivat. Vuoden päätteeksi suosittu Nous, les Européens -televisio-ohjelma vei katsojansa keskelle Lapin taikaa. Noin 25-minuuttisessa lähetyksessä moottorikelkkailtiin, kierittiin lumihangessa, syötiin karhupaistia ja leivottiin karjalanpiirakoita.

Kesä-Suomesta kirjoitettiin aiempaa enemmän. Yksi syy kasvaneen kiinnostuksen taustalla lisääntyneiden lentoyhteyksien ohella lienee se, että viileämmät lämpötilat houkuttelevat ranskalaisia helteitä pakoon yhä herkemmin. Suomen kerrottiin olevan monipuolinen kesämatkakohde, jossa pääsee ihastelemaan keskiyön aurinkoa. Le Figaron mielestä lumoava Suomen saaristo ja Ahvenanmaa ovat Itämeren parhaiten varjeltuja salaisuuksia. Järvi-Suomessa matkaavan kannattaa tutustua esimerkiksi Repoveden kansallispuistoon tai norppasafariin. Oulangan kansallispuiston kautta kulkeva Karhunkierros listattiin yhdeksi Euroopan kauneimmista vaellusreiteistä. Yötön yö ja Lapin kesä kutsuvat jatkamaan kohti pohjoista.

Myös urbaanit kaupunkilomat Helsingissä, Tampereella ja Turussa houkuttelivat. Helsinkiä kuvailtiin miellyttävän kokoiseksi, ihmisiä ystävällisiksi ja arkkitehtuuria vaikuttavaksi. Le Monde matkusti Tampereelle perehtymään paikalliseen sauna- ja ruokakulttuuriin. Myös France 2 kävi paikan päällä selvittämässä, onko Tampere todella maailman saunapääkaupunki ja teki hauskan televisioreportaasin kaupungin monista julkisista saunoista. GEO tutustutti lukijansa kulttuurikaupunki Turkuun, joka tarjoaa matkailijalle kymmeniä aktiviteetteja.

Jos matka Suomeen ei ole juuri nyt mahdollinen, ei hätää. Le Monde arvioi Suomen Ranskan-instituutin Café Maan kokeilun arvoiseksi pariisilaiskahvilaksi. Siellä voi piipahtaa esimerkiksi ruisleipä- tai karjalanpiirakkahimon yllättäessä.

Yhteiskunta ja toimivuus

Suomen eduskuntavaaleja seurattiin Ranskassa tiiviisti. Spekulaatiota herätti erityisesti jatkaako Sanna Marin pääministerinä.

Uusi hallitus sai osakseen runsaasti mediahuomiota. Pääministeri Orpo esiteltiin voimakkaaksi, ankaraksi ja vakaumukselliseksi johtajaksi, mutta myös rauhalliseksi luonnon, kalastuksen ja retkeilyn ystäväksi. Politiikan siirtymä oikealle ja hallituksen muodostaminen perussuomalaisten kanssa puhututti. Sanomalehdet tähdensivät hallituksen oikeistolaisuutta, ja niistä useimmat viittasivat perussuomalaisiin äärioikeistolaisena puolueena. Hallitusohjelman painopisteistä keskeisimpänä mainittiin Suomen tiukkeneva maahanmuuttopolitiikka.

Ranskan sisäpolitiikan repivin aihe viime vuonna oli eläkeuudistus, jonka myötä Suomi pääsi mukaan moneen eläkeikävertailuun, ja mielenkiinto maamme eläkejärjestelmää kohtaan heräsi. Esimerkiksi Le Parisien matkasi Helsinkiin haastattelemaan työministeri Tuula Haataista.

Yksi muista kiinnostuksen kohteista oli yhteiskuntamme avoimuus. Veropäivää kävi ihmettelemässä muun muassa France 2, ja verotietojen läpinäkyvyys huomioitiin myös esimerkiksi Le Figarossa. Lisäksi Suomen ylinopeussakkojärjestelmä kohosi uutisaiheeksi pariinkin otteeseen. Ranskan media hämmästeli sitä, ettei kuukausiansioiden perusteella määräytyvissä sakoissa ole euromääräistä ylärajaa.

Myös yhteiskunnan toimivuus kiehtoi. Kun lumisade Euroopassa aiheutti lentoliikenteen myöhästymisiä ja peruutuksia, suomalaista snowhow’ta kiiteltiin. Euronews alleviivasi Finavian lumiosaamisen olevan tulosta vuosien kehittämisestä, koulutuksesta ja määrätietoisuudesta.

Media noteerasi niin ikään Rajavartiolaitoksen digitaalisen matkustusasiakirjapilotin.

Strategiamme asunnottomuuden vähentämiseksi on ollut perinteisesti yksi suomalaisesta yhteiskunnasta kertovista suosikkiaiheista. Viime vuonna Suomen uutisoitiin olevan Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomien määrä on vähentynyt.

Vuoden karvaisin maakuvauutinen oli todennäköisesti Euronewsin reportaasi koirille tehdyistä ostoskärryistä Tampereen Kissanmaalla.

Negatiiviseltakaan julkisuudelta ei vältytty. Esimerkiksi Euronews vieraili Helsingissä selvittämässä, miksi Suomessa kuolee huumeiden yliannostukseen paljon nuoria. Kun Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuksien paljastamisesta, oli Le Figaron jutulla yli 30 miljoonaa lukijaa. Laajasti mielenkiintoa herätti myös Vastaamon tietomurrosta epäillyn Julius Kivimäen kiinniotto Pariisin lähellä.

Onnellisuus

Suomalainen onnellisuus trendasi läpi vuoden. Suosittu televisiokanava TF1 lähti juttumatkalle selvittämään miksi Suomi on maailman onnellisin maa. Se listasi neljä päätekijää onnellisuuden takana: luontosuhde, turvallisuus, koulutusjärjestelmä ja – ehkä hieman yllättäen – toimiva joukkoliikenne. Yksi haastateltavista oli filosofi Frank Martela, joka summasi suomalaisten olevan onnellisia, koska olemme tyytyväisiä siihen mitä meillä on.

Monet muutkin mediat tarkastelivat suomalaista onnea selittäen sitä toimivalla yhteiskunnalla ja hyvinvointivaltion tarjoamilla palveluilla. Taustatekijöiksi nimettiin toistuvasti luottamus, tasa-arvo, yhteisöllisyys sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Useat Ouest-Francen onnellisuutta käsitelleistä verkkojutuista saavuttivat yli 30 miljoonaa lukijaa. Juuri ennen vuodenvaihdetta lehti kertoi pohjoiseen muuttaneesta ranskalaisesta: ”Muutin Suomeen luettuani sen olevan maailman onnellisin maa. Se ylitti kaikki odotukseni”.

Onnellisuus oli yksi teemoista, joka näkyi myös suurlähetystön, Visit Finlandin ja Suomen Ranskan-instituutin yhteisellä mediamatkalla. Sille osallistunut viikkolehti Marianne kertoi suomalaisen onnellisuuden perustan olevan laadukkaassa koulutuksessa, pitkissä vanhempainvapaissa, vahvassa yhteydessä luontoon ja tietenkin saunassa.

Visit Finlandin järjestämä onnellisuuskurssi sai paljon mediaosumia. Sille oli mahdollista pyrkiä kaikkialta maailmasta, ja lopulta 150 000 hakijan joukosta valittiin 14 onnekasta oppilasta. Esimerkiksi arvostettu Le Journal du dimanche kävi Suomessa tutustumassa kurssin sisältöön ja onnellisuuden konseptiin laajemminkin.

Koulutus ja tietotaito

Suomen keinot koulukiusaamisen ehkäisemiseksi kiinnostivat, ja esimerkiksi TF1-televisiokanava teki jutun kiusaamisen vastaisesta KiVa-koulumallista. Hiljattain pääministeriksi noussut Gabriel Attal puhui opetusministerikaudellaan useaan otteeseen siitä, että Ranskan tulisi ottaa mallia Suomesta ja Tanskasta kiusaamisen vastaisessa työssä.

Kouluvuoden alkaessa ilmestyi jälleen useampia juttuja, joissa Suomen opetussektori mainittiin. Esimerkiksi kansanedustaja Rodrigo Arenas (Lannistumaton Ranska/Nupes) totesi BFM-kanavan televisiohaastattelussa, että Ranska voisi ottaa opiksi Suomen ilmaisista koulutarvikkeista ja -ruokailusta. Myös mediakasvatus ja koulujen taistelu valeuutisia vastaan nousi otsikoihin. Lisäksi suomalaislasten ja -nuorten päivittäisen liikunnan raportoitiin lisääntyneen, ja käsityötaitojen opetus haluttiin vakiinnuttaa ranskalaisissa yläkouluissa Suomen mallin mukaisesti.

Globaalin kouluruokakoalition ministerikokous järjestettiin ensimmäistä kertaa lokakuussa. Vuonna 2021 perustetun, Suomen ja Ranskan johtamaan koalition tavoitteena on, että kaikilla koululaisilla olisi mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan kouluruokaan vuoteen 2030 mennessä. Koalition lähettiläänä toimiva ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio osallistui kokoukseen Pariisissa. Siitä kirjoitetuissa jutuissa huomautettiin ilmaisen kouluruoan olevan vielä harvinaisuus Euroopan tasolla. Suomen, Ruotsin ja Viron todettiin olevan ainoat EU-jäsenmaat, jotka tarjoavat täysin maksuttoman ruokailun kaikenikäisille koululaisille vanhempien tulotasosta riippumatta.

Suomen Pisa-tulosten lasku ei jäänyt joulukuussa huomaamatta. Syinä alamäkeen mainittiin esimerkiksi opettajapula, erot tyttöjen ja poikien välillä sekä suomalaisväestön suurempi monimuotoisuus. Oppimistulosten sanottiin laskeneen yleisesti myös muissa OECD-maissa.

Mitä teknologia-aiheisiin tulee, olivat esimerkiksi 6G, kvanttiteknologia ja tekoäly ajankohtaisia.

Oulun yliopistossa 500 tutkijan selostettiin työskentelevän tulevaisuuden internetin parissa, jonka kaupallista käyttöönottoa toivotaan muutaman vuoden sisään.

Suomalainen kvanttiteknologiayritys IQM Finland lanseerasi Suomessa yliopistojen ja tutkimuslaitosten käyttöön uuden viisikubittisen kvanttitietokoneen, jonka tavoitteena on kvanttilaskennan saavutettavuuden lisääminen.

Lisäksi esimerkiksi rakennusalan ohjelmistoja valmistavan teknologiayhtiö Metrocin esiteltiin tarjoavan tekoälytyötä vangeille. Yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen kanssa mahdollistaa edullisen työvoiman saatavuuden ja on vangeille keino sopeutua alati digitalisoituvaan maailmaan.

Kasvuyritys- ja teknologia-alan tapahtuma Slush houkutteli Helsinkiin myös ranskalaistoimittajia, ja esimerkiksi Les Echos julkaisi laajan artikkelin. Le Monden positiivinen teksti saavutti lähes 30 miljoonaa lukijaa. Business Finlandin Suomeen kutsuma toimittaja mainitsi tapahtumasta löytyvän jokaiselle jotakin ja korosti, että se järjestetään pitkälti vapaaehtoisvoimin. Forbes listasi Suomen olevan maailman toiseksi paras maa perustaa startup-yritys.

Ouest-France summasi Remedy Entertainmentin uuden Alan Wake 2 -pelin olevan täydellinen mestariteos, joka ilahduttaa kaikkia psykologisen kauhun faneja. Libérationin mukaan kyseessä oli henkeäsalpaavan visuaalinen taidonnäyte.

Peliyhtiö Rovion myynti japanilaiselle Segalle oli yksi vuoden luetuimmista Suomi-uutisista.

Energia ja vihreät innovaatiot

Ranskalaisen Arevan rakentaman Olkiluoto 3:n aloitettua säännöllisen sähköntuotannon Suomen raportoitiin olevan aiempaa omavaraisempi energian suhteen. Maailman suurimpiin kuuluva 1 600 megawatin tehoinen EPR-reaktori vihittiin syyskuun lopussa. Ranskan Eurooppa- ja ulkoministeri Catherine Colonna matkusti virallisiin avajaisiin ja tapasi Suomen-vierailullaan pääministeri Orpon, ulkoministeri Elina Valtosen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen.

L’Opinion-sanomalehti uutisoi Suomella olevan mahdollisuudet saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan maamme energiapolitiikka on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta toisaalta haasteita riittää edelleen.

France 2 kävi syksyllä juttumatkalla Suomessa ja kertoi tuulivoiman suosion kasvavan. Varsinaiseksi puheenaiheeksi nousi kuitenkin se, miten monet suomalaiset seuraavat sähkön hintaa erillisellä kännykkäsovelluksella sähkölaskua pienentääkseen.

Suomalainen metsäsektori ja ekologiset innovaatiot kiinnostivat, ja lukuisten suomalaisyritysten kerrottiin panostavan vihreään kasvuun. Esimerkiksi Radio France International selvitti maamme metsävarojen olevan Euroopan suurimmat. Metsiin investoidaan, ja ne ovat keskeinen osa ilmaston sääntelyä. Suomi on myös yksi maailman suurimmista sahatavaran, paperimassan ja kartongin tuottajista, laajassa radiojutussa todettiin.

Teksti: maakuvatyön vastuuvirkamies Johanna Unha-Kaprali, Suomen Pariisin-suurlähetystö