Mahdollisuuksia Unkarin energiasektorilla; sähköverkkojen kehittäminen, maalämpö, ydinvoima (ml. SMR)

Unkarin energiasektorin muutos avaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Unkari on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja energiasiirtymän keskiössä ovat uusiutuvat energialähteet, kuten maalämpö, aurinkoenergia ja tuulivoima sekä myös ydinvoima, jota ilman hiilineutraaliustavoite ei toteudu.

Kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaan tavoitteena on vähentää päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä ja nostaa uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta nykyisestä 21 prosentista 29 prosenttiin. Vuoteen 2050 mennessä biomassan ja maalämpöenergian osuutta pyritään nostamaan 15 prosenttiin, aurinkoenergian osuutta 30 prosenttiin ja tuulienergian 17 prosenttiin energiapaletista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja Unkarin sähköverkon kehittämiseen.

Unkari päivitti kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa (Recovery and resilience plan, RRP) syksyllä 2023 ja se hyväksyttiin EU:ssa marraskuussa. Unkarin päivitys koskee erityisesti ns. RePowerEU-lukua, joka on arvoltaan 4,6 mrd euroa ja joka käsittää mm. 13 reformia ja 16 investointia, joiden tavoitteena on vahvistaa ja modernisoida Unkarin energiasektoria ml. sähköverkkoja ja vähentää Unkarin riippuvuutta venäläisestä ja fossiilisesta energiasta. Komission tiedote löytyy täältä(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja päätös täältä(Linkki toiselle web-sivustolle.). RRF-rahoitukseen sisältyy aikapaine, koska uudistukset on tehtävä vuoden 2026 elokuuhun mennessä rahoituksen saamiseksi. Unkarin RRF-rahoitus on tällä hetkellä jäädytetty siihen saakka, kunnes se on täyttänyt EU:n taloudellisia intressejä ja oikeusjärjestelmän riippumattomuutta koskevat 27 ns. supervirstanpylvästä. Tästä riippumatta sille on myönnetty RePowerEU-kappaleeseen liittyvää ennakkorahoitusta 0,9mrd euroa, jonka maksatus on parhaillaan käynnissä. Kun loppuosa rahoituksesta (mahdollisesti) vapautuu, tarkoittaa se useita suuren kokoluokan samanaikaisia projekteja, joihin kansallinen kapasiteetti ei tule riittämään.

Keskeiset sektorit:

1. Sähköverkkojen kehittäminen (grid development) ja akkuteknologia

Unkarin ikääntynyt sähköverkosto on esteenä sen kapasiteetin kasvattamiselle. Unkari panostaa uusiutuvaan energiaan, mutta sähköverkko ei pysty ottamaan lisäkapasiteettia nykytilanteessa vastaan. Tämän vuoksi esim. uusia aurinkovoimaloita pystytään ottamaan mukaan sähköverkkoon todennäköisesti vasta vuodesta 2027 alkaen. Unkari tutkiikin parhaillaan akkuteknologian mahdollisuuksia järjestelmän tasapainottamiseksi, koska esim. parhaimmillaan aurinkoisina päivinä kansallisesta tuotannosta 4GW menee hukkaan, koska varastointi-/tasapainottavaa järjestelmää ei ole. Kansainvälistä osaamista tarvitaan myös akkujen yhdistämiseksi kansalliseen sähköverkkoon. Ns. ylimenokaudella Unkari pitää mikroverkkojen (microgrids) kehittämistä tärkeänä järjestelmän tasapainon kannalta, koska teollisen luokan akkujen kehitys on vielä kesken.

2. Maalämpö

Unkarissa maalämpöä on perinteisesti hyödynnetty kylpylöissä, mutta käytön laajentamista kaavaillaan myös mm. Budapestin kaupunginosiin joko kaukolämpöverkon sijaan tai rinnalle. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan yrityksiä, joilla on osaamista suuren mittaluokan maalämpöjärjestelmistä, ml. syvien kaivojen (2km) poraamisesta, lämmön talteenotosta, järjestelmän liittämisestä olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon, ym. Unkari valmistelee parhaillaan kansallista maalämpöstrategiaa.

3. Ydinvoima

Unkari laajentaa parhaillaan maan ainoaa, 1982 avattua Paksin ydinvoimalaa, rakentamalla ns. Paks II ydinvoimalan. Paks I:n neljän reaktorin kapasiteetti on 1900 MV ja se on Loviisan ydinvoimalan ns. sisarlaitos. Samanaikaisesti laajennuksen kanssa pidennetään myös Paks I:n käyttöikää. Paks I tuottaa tällä hetkellä noin 40-50 % Unkarin sähköstä. Paks II:n noin 12 miljardin euron projektin laitostoimittajana on Rosatom ja sen valmistumiseen liittyy pakotteista johtuen epävarmuuksia. Tämän hetkisen arvion mukaan uusi voimala voisi olla valmis vuonna 2032. Rosatomin lisäksi projektiin osallistuu yhdysvaltalaisia, ranskalaisia, ruotsalaisia, itävaltalaisia ja saksalaisia yrityksiä. Laajennuksessa ydinvoimalaan on tarkoitus rakentaa kaksi uutta reaktoria, joiden kapasiteetti on 2400 MV. Laajennuksen jälkeen ydinvoimala tuottaisi 85 % Unkarin sähköntuotannosta.

Unkari on kiinnostunut myös SMR-ratkaisuista ja valmistelee toteutettavuustutkimusta markkinatilanteesta. Unkari preferoi painevesitekniikkaa, vetyteknologia on sen kannalta vielä kaukaisuudessa, eikä maa Energiaministeriön mukaan halua riippuvaiseksi kiinalaisesta teknologiasta.  

Teksti ja lisätietoja: Suomen suurlähetystö, Budapest - sanomat.bud@gov.fi