Maa-analyysi: Ranskan tarjoamat markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille
Ranska on EU:n toiseksi suurin talous. Se on kooltaan 70 % Saksan taloudesta ja kymmenen kertaa Suomen taloutta suurempi. Vuonna 2024 talouskasvun odotetaan säilyvän plussan puolella 0,5–1 prosenttiyksikön välillä. Tästä huolimatta Ranska on eurooppalaisten vientimaidemme joukossa vasta sijalla kuusi. Mahdollisuudet kauppasuhteidemme tiivistämiseen ovat olemassa.
Ranskalaisten kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut selkeästi. Ranskalaiset olivat Lapin talvimatkailun tärkein ulkomainen asiakasryhmä kaudella 2022/2023. EU:n vaihto-ohjelmien puitteissa 1200–1400 ranskalaisnuorta opiskelee vuosittain Suomessa. Investoinnit Ranskasta Suomeen ovat kasvaneet merkittävästi. Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet oli ensi-iltaviikollaan Pariisin katsotuin elokuva syksyllä 2023, ja Nato-jäsenyytemme on nostanut maahamme kohdistuvan mediakiinnostuksen ennennäkemättömälle tasolle.
Liittolaisuuden lisäksi Ranska on Suomelle tärkeä EU-kumppani. Keskeisissä ilmasto- ja energiakysymyksissä kuljemme samoilla linjoilla. Ydinvoiman ja uusiutuvan energian avulla maidemme sähköntuotanto on liki päästötöntä. Ranskalaisyritykset ovat merkittävässä roolissa tuulivoiman tuotannossa Suomessa. Vuonna 2023 käyttöönotettu Olkiluoto 3 -reaktori on tärkeä referenssi Ranskan ydinvoimateollisuudelle. Se teki samalla Suomesta omavaraisen sähkön suhteen.
Ranskan energiatuotannon tulevaisuus rakennetaan ydinvoiman ja merituulivoiman varaan. Ensimmäiset isot tuulipuistot ovat rakenteilla, ja suunnitelmissa on kymmenien gigawattien investointeja. Iso osa niiden tarvitsemista kaapeleista tehdään Suomessa, mutta muullekin osaamiselle on yhä enemmän kysyntää.
Ydinvoimaohjelman puitteissa Ranskaan rakennetaan ensi vuosikymmenen loppuun mennessä vähintään kuusi Olkiluodon reaktorin kokoista laitosta ja samalla kehitetään pieniä modulaarisia reaktoreita. Suomen kiinnostuksesta aiheeseen kertoo esimerkiksi parinkymmenen toimijan osallistuminen Pariisissa marraskuun 2023 lopussa järjestetyille ydinalan messuille.
Ranska on yksi metsäteollisuutemme perinteisiä vientimarkkinoita ja lukeutuu Euroopan suurimpiin metsämaihin. Metsien pinta-ala on liki kaksinkertaistunut viimeisen vuosisadan kuluessa ja niiden puuvaranto on jo suurempi kuin Suomessa. Vuotuisesta kasvusta hyödynnetään vain noin puolet, joten teollisuudella on kasvunvaraa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia niin laitetoimittajille kuin investoijillekin. Vaikka puurakentaminen ei vielä olekaan Ranskassa valtavirtaa, sitä edistetään määrätietoisesti, mistä hyvä esimerkki on 2024 kesäkisojen olympiakylä.
Ruoka ja maatalous ovat keskeinen osa ranskalaista identiteettiä ja kulttuuria. Hyvää ja laadukasta ruokaa arvostetaan. Ranskassa on useita kansainvälisesti toimivia vahvoja vähittäiskauppaketjuja, joiden hyllyille pääseminen voi auttaa kansainvälistymisessä myös maan ulkopuolella. Samaan aikaan maatalous ja elintarviketeollisuus etsivät ratkaisuita, joiden avulla ne voivat pienentää hiilijalanjälkeään ja energiankäyttöään.
Energiamurros on Ranskassa tärkeä teema lähes alasta riippumatta. Autoteollisuudessa ainakin tässä vaiheessa sähköistyminen tapahtuu akkujen varassa. Ranskasta onkin tulossa iso markkina akuille ja akkumateriaaleille vahvalla valtion teollisuuspoliittisella tuella. Sähköistymiseen ja digitaalisuuteen liittyvät ratkaisut kiinnostavat niin varsinaisia autonvalmistajia kuin niiden ympärillä toimivia lukuisia osa- ja ratkaisutoimittajia.
Päästötön vety ja sen käyttö liikenteessä ja muussa energiantuotannossa on Ranskassa aktiivisen tutkimuksen kohteena. Pääministeri Élisabeth Bornen strateginen visio on kehittää Ranskasta hiilivapaan vedyn markkinajohtaja tarjonnan ja kysynnän kannalta koko arvoketjun kattaen. Ensimmäiset elektrolyysiin perustuvat vetytehtaat toimivat ja lisää rakennetaan. Myös Suomella on roolinsa näissä suunnitelmissa.
Lentoliikenteen päästöjen leikkaaminen on Airbusin kotipesässä erityishuomion kohteena. Ratkaisuita etsitään niin vedystä, biopohjaisista kuin synteettisistä polttoaineista. Laivanrakennuksessa ja laivaliikenteessä on edessä samanlainen haaste. Suomalaiset alan yritykset ovat tuttuja ja monessa tapauksessa jo nyt tärkeitä ja ranskalaisittain luotettavia teknologian ja ratkaisuiden toimittajia.
Teollisuuden lisäksi digitaalisia ratkaisuita tarvitaan muun muassa terveydenhoidossa. Ranskan järjestelmä, jossa lääkärit ja hammaslääkärit ovat itsenäisiä elinkeinonharjoittajia ja sairaalat sekä yksityisiä että julkisia, tekee maasta mielenkiintoisen terveysteknologian ja digitaalisen terveydenhoidon ratkaisuiden tarjoajille. Monelle alan yritykselle Ranska on jo nyt tärkeä markkina, mutta uusille toimijoille on myös tilaa. Tämä on tullut selväksi Ranskan Team Finland -verkoston terveysalan ympärille rakentamien vierailuiden ja tapaamisten yhteydessä.
On hyvä muistaa, että ranskalaiset isot infrarakentajat ja -operaattorit toimivat globaalisti. Ne rakentavat moottoriteitä, ratoja, raitiotie-, telekommunikaatio- ja metroverkkoja sekä vedenpuhdistuslaitoksia. Ne operoivat kaupunkiliikennettä, mutta myös lentokenttiä, sähköverkkoja ja jätehuoltoa eri puolilla maailmaa. Nämä voisivat olla suomalaisyrityksille mielenkiintoisia asiakkaita vaikkapa jätteenkäsittelyn ratkaisuiden, metroverkon ja -asemien valvontajärjestelmien tai vähähiilisten rakennusmateriaalien osalta.
Eikä pidä unohtaa matkailun merkitystä toisaalta elinkeinona mutta myös Suomen imagon ja maakuvan kannalta. Nyt kun ranskalaisturistit ovat löytäneet talvisen Lapin, olisi hyvä miettiä, mikä saisi heidät kiinnostumaan myös muista vuodenajoista ja maakunnista.
Olen kuluneen reilun vuoden mittaisen suurlähettiläspestin aikana törmännyt niin moneen Ranskan markkinoilla menestyneeseen yritykseen, että ajatus Ranskasta suomalaisyrityksille vaikeana markkinana ei tunnu uskottavalta. Kotiläksyt on tehtävä kaikkialla, mutta toimivat ja asiakkaan ongelmia ratkovat tuotteet ja palvelut kiinnostavat täälläkin. Se ei haittaa, että ne tulevat Suomen kaltaisesta luotettavaksi mielletystä, korkean teknologian maasta.
Teksti: Matti Anttonen, Suomen suurlähettiläs, Ranska