Kambodžan talouskehitys jatkuu vauhdikkaana

Kambodža on yksi vähiten kehittyneitä maita Aasiassa, mutta samalla sen talouskasvu on ollut verrattain nopeaa n. 5-7%. Kambodžalla on monenlaisia kehitystarpeita lähtien energiasektorista, infrastruktuurihankkeisiin ja koulutukseen. Maan lukeutuminen vähiten kehittyneisiin maihin Aasiassa merkitsee, että käytössä ovat myös useat kauppaa tukevat kehitysinstrumentit, kuten Finnfundin, Finnveran, Finpartnershipin ja UM:n PIF-instrumentin kaltaiset.

Kambodža, joka on Kaakkois-Aasian alikehittyneimpiä maita, on ollut viimevuodet voimakkaassa talouskasvussa, jopa 6-7% vuodessa. Koronapysähdyksen jälkeen kasvu on toipunut ja Maailmanpankin ennusteet lupaavat n. 5,4% talouskasvua vuonna 2023 ja lähemmäs 6% vuonna 2024. Inflaatioennuste vuodelle 2023 on 2,3%. Maa on asettanut tavoitteeksi kehittyä ylemmän keskitulotason maaksi vuoteen 2030 mennessä. Talouden keskeiset kasvutekijät tulevat tekstiiliteollisuudesta, turismista, jalkineteollisuudesta ja polkupyörätuotannosta. Maa- ja metsätalous, sekä kalastus ovat edelleen n. 23% BKT:sta.

Kambodžan pitkäaikainen pääministeri Hun Sen luovutti elokuussa pääministerin tehtävän pojalleen Hun Manetille. Kiina on merkittävä vaikuttaja Kambodzhassa ja on lainoittanut sekä tukenut Kambodžan hallintoa monin tavoin. Arvioiden mukaan Kambodžan valtion velka Kiinalle on kasvanut jo n. 25% BKT:sta. Ihmisoikeuksiin ja poliittisiin oikeuksiin kohdistuvat loukkaukset saivat EU:n poistamaan Kambodzhalta osan EBA (Everything But Arms’) tulli-etuuksista vuoden 2020 alussa. Maa saavuttanee EU:n GSP (Generalised System of Preferences) tulli-etuus statuksen ennen vuosikymmenen loppua.

Maalla on suunnitelmia energiasektorin osalta ja infrastruktuurihankkeissa kuten Sihanoukvillen syväsataman kehittämisessä. Vaikka Kambodža on kehittänyt koulujärjestelmäänsä viimevuosina, on sillä edelleen merkittäviä kehitystarpeita. Maan kehitys-statuksen johdosta, ovat erilaiset kehitystä tukevat instrumentit käytettävissä Kambodžassa. Suomalaisyritysten hankkeita voivat tukea esim. Finnfund erilaisin lainoin tai pääomasijoituksin, Finnpartnership erilaisin liikekumppanuustukien muodossa, sekä Finnvera vientikaupan takuilla. Ulkoministeriön PIF (Public Sector Investment Facility) –instrumentti on käytettävissä suomalaisyritysten hankkeisiin yhteistyössä Finnveran takaamien luottojen kanssa. Hankkeita arvioitaessa huomioidaan ympäristö-, ihmisoikeus- ja hyvän hallinnon aspektit, sekä arvioidut kehitysvaikutukset.    

Suomalaistoimijoita tukee Bangkokin suurlähetystön lisäksi Phnom Penhissä sijaitseva suomalainen kunniakonsuli.