Espanjan uusi hallitus voi iloita talouskasvusta, mutta joutuu tiukille julkisen talouden kanssa
Espanjan talouskasvu hidastuu viennin ja teollisuustuotannon yskiessä, mutta kasvulukema pysyy EU-keskiarvoa korkeampana. Valtiontalouden liikkumavara on vuonna 2024 vähäinen. Uusi hallitus suunnittelee kuitenkin menoja lisääviä uudistuksia, joilla tuetaan erityisesti työntekijöitä ja pienituloisia. Tuoreimmat elpymisvarainvestoinnit keskittyvät kestävään liikenteeseen ja digitaalisiin teknologioihin ja voivat tarjota mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Digitalisaatioteemat saavat hallituksessa oman ministeriönsä.
Espanjan talouskasvu hidastunut, mutta jatkuu EU-keskiarvoa korkeampana
Kuukausia kestänyt hallituksenmuodostamisprosessi vavisutti Espanjan poliittista kenttää syksyllä 2023, mutta maan talous jatkaa kasvu-uralla. Uusi hallitus pääseekin aloittamaan työnsä tilanteessa, jossa Espanjan talouskasvu on EU-maiden kärkeä: Arvioiden perusteella vuoden 2023 lukema näyttää asettuvan 2,4 %:iin. Ennusteet vuodelle 2024 ovat laskusuuntaisia, mutta povaavat silti EU-keskiarvoa korkeampaa 1,4-1,6 % kasvua.
Alkuvuoteen 2023 verrattuna talouskasvu on toki Espanjassakin hidastunut. Globaalin kysynnän hiipuessa on hyytynyt erityisesti maan vienti, jonka kasvu oli pandemian jälkeen vahvaa. Myös teollisuustuotanto on laskenut vuoden 2023 ensimmäisten kuukausien jälkeen. Taustalla on ennen kaikkea energiaintensiivisen teollisuuden, maatalouden ja rakentamisen haastava tilanne, joskin autoteollisuuden toipuminen kompensoi tätä jossain määrin. Espanjan viennistä ja teollisuudesta on tuskin talouskasvun vetureiksi myöskään alkuvuonna 2024. Keskeiseksi haasteeksi Espanjassa on tunnistettu investointivaje, jota ei ole kyetty paikkaamaan edes runsailla EU-elpymisvaroilla.
EU-keskiarvoa vauhdikkaammasta kasvusta Espanja saakin kiittää palvelusektoriaan, jonka painoarvo on maan taloudessa verrattain suuri. Maan matkailusektori näyttää vuonna 2023 lyöneen jopa pandemiaa edeltäneet ennätykset, mutta turismin lisäksi kasvajia ovat muun muassa konsultointi-, ICT- ja liikennepalvelut. Espanjan taloutta kannattelee myös sisäinen kysyntä. Yksityinen kulutus on pahimman inflaation hellittäessä kasvanut alkuvuoteen 2023 verrattuna, ja sen näkymät ovat hyvät myös vuodelle 2024. Vaikka inflaatio nousi Espanjassa loppuvuoden aikana, pohjainflaatiosta on kesän 2023 jälkeen sulanut useampi prosenttiyksikkö. Joulukuussa 2023 yleinen inflaatio oli 3,1 % ja pohjainflaatio 3,8 %.
Espanjan työllisyys kasvaa aiempaa hitaammin, mutta on edelleen parhaimmalla tasolla sitten vuoden 2007. Suuri osa viime aikojen kasvusta selittyy kuitenkin ulkomaan kansalaisten työllistymisellä, ja noin 12 %:iin laskenutta työttömyysastetta on vaikea painaa alemmas, ellei työn yleinen tuottavuus lisäänny. Työllisyyden parantuessa entistä suuremmaksi haasteeksi nousee myös osaavan työvoiman saatavuus, mikä voi vaikuttaa muun muassa hyvään vauhtiin päässeeseen palveluvientiin.
Julkisen talouden kestokyky koetuksella vuonna 2024
Vahva talous- ja työllisyyskehitys sekä inflaatio ovat tarkoittaneet sitä, että Espanja on viime vuosina päässyt julkisen taloutensa tasapainottamisessa verrattain helpolla. Valtion tulojen lisääntyessä budjettialijäämä ja julkinen velka ovat pienentyneet käytännössä omalla painollaan, ja sopeutustoimia on ollut helppo lykätä. Suhteessa BKT:hen Espanjan budjettivaje näyttää vuoden 2023 lopussa laskeneen noin 4 %:iin ja julkinen velka hieman alle 110 %:iin. Maan hallitus odottaa laskun jatkuvan niin, että kuluvan vuoden päättyessä vaje on EU:n edellyttämällä 3 %:n tasolla.
Vuonna 2024 Espanja joutuu kuitenkin tekemään tiliä julkisen taloutensa rakenteellisten haasteiden kanssa. Hidastuva talouskasvu, aiempaa heikompi työllisyyskehitys sekä inflaation myötä nousevat palkka- ja eläkekustannukset laittavat valtiontalouden tiukille, eivätkä huomattavasti nousseet velanhoitokustannukset helpota tilannetta. EU:n budjettivajerajan saavuttaminen vaatisikin jo vuonna 2024 laskijasta ja laskutavasta riippuen 11-15 miljardin euron sopeutumistoimet. Jos toimiin ei ryhdytä, vaje ei pessimistisimpien arvioiden mukaan laske alle 3 %:n ja velka alle 100 %:n ennen vuotta 2028. Näyttääkin siltä, että liikkumavara uusiin tai yllättäviin menoihin on Espanjassa tänä vuonna vähäinen.
Uusi hallitus panostaa työntekijöihin ja pienituloisiin – sopeutustoimet jäänevät vajaiksi
Marraskuussa 2023 aloittaneen sosialistipuolue PSOE:n ja vasemmistoliittouma Sumarin hallituksen ideologiset painotukset näkyvät sen talouspoliittisissa suunnitelmissa. Hallitus tavoittelee ennen kaikkea työntekijöiden, eläkeläisten ja pienituloisten aseman vahvistamista ja panostaa sosiaalietuuksiin. Julkisen talouden tasapainon säätelemiseksi veronkorotukset ovat hallitukselle lähtökohtaisesti menoleikkauksia mieluisampia.
Hallituksen kaavailemista talous- ja työmarkkinapoliittisista uudistuksista suurimpia ja haastavimpia on työntekijöiden viikkotyöajan vähentäminen. Nyt 40-tuntista työviikkoa on tarkoitus lyhentää asteittain niin, että vuonna 2025 siitä tulisi 37,5 tunnin mittainen. Ensimmäisten asiantuntijalaskelmien mukaan muutos voisi karsia 5,5 % espanjalaisten tosiasiallisista työtunneista. Koska lyhennyksellä olisi suoria vaikutuksia kansantalouteen ja työllisyyteen, talousanalyytikot ovat vaatineet yksityiskohtaista arvioita uudistuksen vaikutuksista sekä kompensoivia toimia työnantajien työvoimakustannusten alentamiseksi.
Merkittävä on myös jo pidempään valmisteltu ja Espanjan EU-elpymisvarojen ehdoksi asetettu työttömyysturvauudistus, josta hallitus sopi joulukuussa 2023. Uudistuksella lisätään työttömyysturvan kannustavuutta porrastamalla etuuden määrää ja mahdollistamalla työn ja etuuden joustavampi yhdistäminen. Samalla työttömyysturvan piiriin tuodaan uusia työntekijäryhmiä. Uudistukselta toivotaan positiivisia talousvaikutuksia, mutta haasteena on, että vähintäänkin alkuvuosina se lisää valtion menoja. Laskelmat vuosittaisesta kustannusvaikutuksesta vaihtelevat 650 miljoonan ja 2,5 miljardin euron välillä.
Muita uuden hallituksen suunnittelemia toimia on muun muassa yleisen vähimmäispalkan nostaminen ja sen sitominen 60 %:iin keskimääräisestä palkkatasosta. Lisäksi hallitus korottaa nuorten vuokratukia ja lisää pienituloisten asuntolainahelpotuksia. Keskushallinto antaa myös anteeksi itsehallintoalueiden velkoja ja tukee alueita rahoituskustannuksissa ja korkomenoissa. Aiemmin hallitus on sitoutunut kasvattamaan puolustusbudjettia ja asuntotuotantoa.
Espanjan valtiontalouden kannalta keskeisiä ovat myös kansalaisille ja yrityksille suunnatut miljardien inflaatiotukitoimet, joista luopumista niin kansainväliset kuin kansalliset talouslaitokset ovat suositelleet. Osa energiatuista päättyi suunnitellusti vuoden 2023 lopussa, mutta hallitus päätti luopua energiaveroalennuksista asteittain vasta vuoden 2025 alkuun mennessä. Kesäkuuhun 2024 asti voimaan jää myös peruselintarvikkeiden arvonlisäveron alennus, minkä arvioidaan maksavan 1,6 miljardia euroa. Hallitus tukee myös joukkoliikenteen lippuhintojen alentamista 1,4 miljardilla vuoden 2024 aikana.
Koska Espanjan hallitus pääsi aloittamaan työnsä vasta vuoden lopussa, vuoden 2024 talousarviota ei ehditty ennen vuodenvaihdetta käsitellä. Niinpä vuosi alkaa edellisvuoden budjettia soveltaen ja uusi pyritään hyväksymään lähikuukausina. Budjetille määritelty menokatto on 0,5 % edellisvuotta suurempi, mutta lisäys kasvaa 9 %:iin, jos EU:n maksamia elpymisvaroja ei huomioida. Kattoa on kommentoitu yllättävän korkeaksi tilanteessa, jossa budjettivajeen pienentäminen on entistä hankalampaa.
Hallitus on puolustanut laskelmiaan ja luottanut valtion tulokertymän kasvavan niin, että menolisäyksiin ja inflaatiotukitoimiin on varaa. Sosiaaliturvamaksuihin, tuloveroihin ja tiettyihin yritysveroihin onkin tulossa korotuksia. Inflaatiotukien on myös toisaalta arvioitu vauhdittavan talouskasvua. Kaavailtujen menolisäysten suuruusluokka huomioiden näyttää kuitenkin siltä, ettei Espanja pysty alentamaan budjettivajettaan suunnitellusti ilman lisätoimia. Alueellisten pienpuolueiden tukeen nojaavan vähemmistöhallituksen voi myös olla vaikea tehdä menoja karsivia päätöksiä erilaisten vaatimusten ristipaineessa. Tämän osalta vuoden 2024 budjetin käsittely on ensimmäinen koetinkivi.
Uusi talousministeri ministeriön sisältä ja digitalisaatiolle oma ministeriönsä
Talousnäkökulmasta keskeisin henkilövaihdos uudessa hallituksessa on ensimmäisenä varapääministerinä toimineen talous- ja digitalisaatioministeri Nadia Calviñon siirtyminen Euroopan investointipankin pääjohtajaksi. Arvostetun Calviñon korvaa talousministeriön pääsihteeri Carlos Cuerpo, joka on edeltäjänsä tavoin profiililtaan enemmänkin asiantuntija kuin poliitikko. Espanjan EU-elpymisvarojen toimeenpanon lisäksi talousministeri Cuerpo saa vastuulleen kauppa- ja yritysteemat.
Poliitikkona ministeri Cuerpo on tuore ja nuori, ja Espanjassa pohditaankin, jääkö hän hallituksessa politiikan raskassarjalaisten jalkoihin. Näitä edustavat muun muassa ensimmäiseksi varapääministeriksi ylennetty valtionvarainministeri Maria Montero sekä työ- ja sosiaaliministeri Yolanda Díaz. Sektoreista digitalisaatio erotettiin uudessa hallituksessa omaan ministeriöönsä, jota johtaa pitkän linjan ministeri José Luis Escrivá. Vihreään siirtymään liittyvät kysymykset pysyvät ekologisen siirtymän ministerin Teresa Riberan hallussa, kun taas teollisuusministerinä aloitti Jordi Hereu.
Tuoreimmat elpymisvarapanostukset kestävään liikenteeseen ja digitaalisiin teknologioihin
EU:n elpymisvarojen (RRF) ja rakenteellisten uudistusten toimeenpanoa ohjaava Espanjan elpymissuunnitelma määrittää myös uuden hallituksen sektorikohtaisia prioriteetteja. Hallitus jatkaa investointeja digitalisaatioon ja vihreään siirtymään, mikä avaa myös suomalaisyrityksille markkinamahdollisuuksia muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin digiratkaisuissa, uusiutuvissa energioissa, kiertotaloudessa sekä vähähiilisessä teollisuudessa ja rakentamisessa.
Viime kuukausina Espanja on hyödyntänyt RRF-varojaan erityisesti liikenteen sähköistämisen edistämiseen. Sen lisäksi, että julkishallintoa ja yrityksiä on tuettu sähköautojen hankkimisessa ja latauspisteiden rakentamisessa, strategisessa sähköautohankkeessa (PERTE VEC) alkaa pian uusi rahoitushaku, jolla tuetaan akku- ja sähköautotuotantoa 1,2 miljardilla eurolla. Vertailussa sähköautojen osuudesta Espanja jää kuitenkin Euroopan häntäpäähän: Vuonna 2023 vain noin viisi prosenttia uusista autoista oli sähköisiä. Maan latausverkosto on myös varsin heikko.
Lisäksi Espanja on jakanut elpymisvaroja maan provinssihallinnoille (diputaciónes) kuntien digitaalisten väestörekisterijärjestelmien kehittämiseen ja tukenut strategisella terveydenhuoltohankkeella (PERTE Salud de Vanguardia) itsehallintoalueita teknologian hyödyntämisessä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Itsehallintoalueet, kunnat ja muut palveluntarjoajat ovat myös saaneet tukea vedenkäsittelyyn liittyvien teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Kuivuudesta kärsivässä Espanjassa vedenkäytön tehostamiseen ja veden puhdistamiseen liittyville ratkaisuille onkin kova tarve. Strategisen mikroelektroniikka- ja puolijohdehanke PERTE CHIP:in keskeinen uutinen on siruvalmistaja Broadcomin Espanjaan tekemä 900 miljoonan arvoinen tuotantolaitosinvestointi. Eri hankkeisiin ja tukiin liittyvissä arvoketjuissa voi avautua mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.
RRF-hankkeisiin kiinnittymään pyrkivien yritysten kannalta mielenkiintoisia ovat myös varojen suurimmat vastaanottajat(Linkki toiselle web-sivustolle.), jotka Espanja julkaisi joulukuussa 2023. Sadasta suurimmasta saajasta 60 % on julkisen sektorin tahoja, joskin ne ohjaavat toki varoja eteenpäin kilpailutusten ja hankintojen kautta. Vihreän siirtymän osalta painottuu erityisesti kestävän liikenteen edistäminen, jossa merkittäviä rahankäyttäjiä ovat Espanjan ekologisen siirtymän ministeriön lisäksi valtiollinen raideyhtiö ADIF sekä itsehallintoalueet ja kunnat. Yksityisellä sektorilla korostuvat suuret kalusto- ja infrastruktuuriyritykset, kuten CAF, Alstom, Ferrovial, Thales, Sacyr ja Siemens sekä nimenomaisesti RRF-hankkeita varten luodut konsortiot. Digitalisaatiossa suurimpia tukia on jaettu pk-yritysten digikehitykseen, kyberturvallisuuteen ja yhteyksien kehittämiseen. Julkisen sektorin saajista merkittäviä ovat valtion digiliikelaitos Red.es ja kyberturvallisuuskeskus INCIBE, kun taas yrityksiä edustavat yksittäiset alan systeemi-integraattorit.
Uusi RRF-maksuhakemus vireillä, mutta investointien toimeenpanovauhti ei ole kiihtynyt
Espanja sai syksyllä 2023 EU:n siunauksen elpymissuunnitelmansa päivitykselle, jolla maa hakee noin 84 miljardin euron lainamuotoista lisätukea ja toteuttaa uusia reformeja. Uusin maksuhakemus viivästyi vaalien ja hallitusneuvotteluiden myötä, mutta joulukuussa 2023 Espanja haki Brysselistä seuraavaa kymmenen miljardin euron summaa aiemmin maksetun 37 miljardin lisäksi. Espanja katsoo täyttäneensä maksun edellyttämät välitavoitteet ja odottaa EU-komission vihreää valoa alkuvuodesta.
Vaikka Espanjalla on paine entisestään kiristää RRF-investointien toimeenpanovauhtia, vuonna 2023 näin ei vaikuta tapahtuneen. Hankkeisiin osoitettiin varoja sinänsä kunnioitettavaa kahden miljardin euron kuukausitahtia, mutta maksatukseen asti näyttää vuoden aikana päätyneen vain noin yhdeksän miljardia. Tämä on jopa hieman vähemmän kuin vuonna 2022. Pettymys investointien viivästyneistä talousvaikutuksista onkin Espanjassa kasvanut, eikä yksityisiä investointeja vauhdittavaa vipuvaikutusta vieläkään toivotussa määrin näy. Asiantuntijat aina Espanjan keskuspankin pääjohtajaa myöten ovat vaatineet systemaattista arviointia RRF-investointien vaikutuksista, jotta oppeja voidaan hyödyntää lainamuotoista tukea toimeenpantaessa.
Teksti: Otso Salvi, vastuuvirkamies, Suomen Madridin-suurlähetystö