Valtiosihteeri Jukka Salovaaran avauspuheenvuoro suurlähettiläskokouksessa 2023
Meillä on ulkopoliittisesti merkittävä vuosi takanamme. Moni asia on olennaisella tavalla muuttunut. Kokoonnumme samalla suurlähettiläspäiville ensimmäistä kertaa Naton jäsenmaana, toteaa valtiosihteeri Jukka Salovaara Suurlähettiläskokouksen avauspuheenvuorossa.
Arvoisat ministerit, hyvät edustustojen päälliköt ja suurlähettiläskokouksen osallistujat,
Tervetuloa vuoden 2023 suurlähettiläspäiville. Suurlähettiläspäivät on aina loppukesän vahva merkki. Yhdessä kokoontuminen tahdittaa tulevaa vuotta. Tarjolla on monipuolinen ohjelma sekä kokouksessa että sen ympärillä.
Samalla haluan toivottaa lämpimästi tervetulleiksi ulkoministeriön uudet ministerit. Ulkoministeri Elina Valtosen. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion. Pohjoismaisen yhteistyön ministerin Anna-Maja Henrikssonin. Olette aloittaneet vauhdilla.
Jatkamme kolmen ministerin kokoonpanolla, mikä on osoittautunut ulkoministeriölle hyvin toimivaksi ratkaisuksi.
Meillä on ulkopoliittisesti merkittävä vuosi takanamme. Moni asia on olennaisella tavalla muuttunut toimintaympäristössämme. Kokoonnumme samalla suurlähettiläspäiville ensimmäistä kertaa Naton jäsenmaana.
Nato-liittymisen hoidimme hyvin ja määrätietoisesti. Liittymisessä on ollut monta vaihetta ja monta tekijää. Suuri kiitos teille kaikille.
On ollut vaikuttavaa nähdä kuinka ulko- ja turvallisuuspoliittisessa murrosvaiheessa Suomi on osannut tehdä oikeat valinnat. Nopeasti ja yksituumaisesti. Monet valmiudet olivat meillä Suomessa hyvällä tolalla. Mailla joko on strategista kulttuuria tai ei. Suomella sitä on. Olemme ulko- ja turvallisuuspolitiikan vakavasti ottava yhteiskunta.
Teille ei tarvitse Suomen suurlähettiläinä vääntää rautalankaa haastavasta kansainvälisestä tilanteesta, jota värittävät Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, suurvaltajännitteet, ilmastonmuutoksen monialainen epävakauttava vaikutus, alati nopeutuvat teknologiset murrokset. Jännitteet ovat kasvussa maailmassa, joka on kuitenkin pohjimmiltaan keskinäisriippuvainen.
Kansalaisten arjessa ja hallituksen pöydällä on konkreettisesti nähty se, että vaikka ongelmien juurisyyt saattavat olla hyvinkin kaukana, emme ole niille immuuneja. Korona alkoi kaukaa, mutta kosketti suomalaista yhteiskuntaa rajusti. Venäjän hyökkäyssodan laaja-alaiset vaikutukset tuntuivat sähkölaskuun saakka. Kansainvälinen tilanne vaikuttaa meihin halusimme sitä tai ei. Kotimaan toiminnan edellytyksiä rakennetaan kaukana rajojemme ulkopuolella.
Tässä tilanteessa diplomatiaa tarvitaan. Tämä tosiasia on suomalaisessa päätöksenteossa osattu tunnistaa hyvin. Siitä kertoo se, että uusi hallitus on halunnut turvata ulkoministeriön toiminnalliset resurssit.
Ulkomaanverkkomme, edustustot maailmalla, on Suomen toimintakyvyn kannalta olennainen kansallinen voimavara Suomen intressien ajamisessa ja oikean tilannekuvan muodostamisessa.
Hallitusohjelmassa halutaan myös vahvempaa EU-vaikuttamista. Tässä ulkoministeriöllä on erityinen rooli EU-maissa toimivien edustustojemme kautta.
Ulkoministeriöön luotetaan ja meihin kohdistuu paljon odotuksia. Näitä odotuksia pitää lunastaa.
Samalla on tärkeää, että elämme ajassa. Hallitusohjelmassa on kirjaus ulkoasiainhallinnon uudistamisesta. Se on hyvä mahdollisuus päivittää toimintaamme. Aina pitää olla valmius katsoa miten voimme toimia paremmin ja huomioida nousevat prioriteetit.
Kehitysyhteistyön leikkaukset ovat edessä. Tässä tilanteessa olennaisinta on miettiä, miten olemassa olevilla resursseilla saadaan parhaita tuloksia aikaan. On erinomaista, että Ukrainan tuella on selkeä ja jatkuva näkymä.
Suomella on monia vahvuuksia, mutta heikosta talouskasvusta on tullut kiviriippa. Kansliapäälliköiden yhteinen viesti alkuvuodesta nosti heikon talouskasvun keskeiseksi selätettäväksi ongelmaksi. Olemme kaukana muista Pohjoismaista.
Ulkoministeriöllä on annettavaa kasvuun erityisesti vienninedistämisen kautta. Tämä on edustustojen ydintehtävää. Hallitusohjelmassa linjataan, että vienninedistäminen pitää uudistaa ja vahvistaa ulkoministeriön roolia. Tilauksessa on vaikuttava ja vahvasti johdettu toiminta kentällä.
Muutoksia ja uudistuksia siis tulee. Uusia painopisteitä pitää hakea. Resursseja näihin saadaan vain luopumalla jostain vanhasta. Mutta nämä valinnat ja muutokset ovat meidän omissa käsissä. Kuulemme enemmän ministereiden puheenvuoroissa.
Arvoisat kollegat,
Haluan toivottaa teille hyvää kokousta. Yhdessä tekeminen on tärkeää ja kasvotusten tapaaminen olennaista. Kokouksemme antaa myös hyvän alustan monille kohtaamisille ja käytäväkeskusteluille.
* * *
Kuten tapoihimme kuuluu, muistamme vuoden aikana keskuudestamme poistuneita suurlähettiläitä: Mikko Heikinheimo, Kai Helenius, Matti Häkkänen, Timo Koponen, Aapo Pölhö ja Antti Sierla. Kunnioitamme heidän muistoaan hetken hiljaisuudella.