Metsäntutkimus edistää kehitystä ja kestävää metsänkäyttöä globaalissa etelässä

Suomi rahoittaa kansainvälistä metsäntutkimusta osana metsäalan kehitysyhteistyötä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pia Katilan mukaan monitieteisyys on avainasemassa, kun tietoa tuotetaan kehittyvien maiden metsäpolitiikan tueksi.

Ulkoministeriö rahoittaa Metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen liiton (IUFRO) kolmea hanketta, joista kahta koordinoidaan pääkonttorilla Itävallan Wienissä ja yhtä Helsingistä käsin.

Suomessa toimivaa Maailman metsät, yhteiskunnat ja ympäristö (WFSE) -tutkimushanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus (Luke). Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi monitieteistä ja kehittyvien maiden yhteiskuntien kannalta merkityksellistä tietoa.

Monitieteisyys tuo ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin

WFSE-tutkimushankkeessa toiminnan ytimessä on eri tieteenalojen piirissä olevan ja usein pirstoutuneen tiedon yhdistäminen.

"Metsistä on valtavasti tutkittua tietoa, mutta se on usein aivan hajallaan. Meidän julkaisuissamme kootaan yhteen ja analysoidaan olemassa olevaa tietoa metsäpolitiikan tueksi", kertoo WFSE-hankkeesta vastaava Luken erikoistutkija Pia Katila.

Katilan mukaan on tärkeää, että ekologisen tutkimuksen lisäksi myös muut tutkimusalat huomioidaan, kun metsien roolia kestävässä kehityksessä pohditaan.

"Ekologia on aivan keskeistä esimerkiksi monimuotoisuuskysymysten kannalta. Käytännön ratkaisuissa tarvitaan kuitenkin myös muuta tutkimusta, kuten sosiologista, taloustieteellistä ja politiikan tutkimusta."

Katila painottaa, että patenttiratkaisuja ei ole, vaan metsänkäyttöön ja
-suojeluun liittyvissä päätöksissä on aina huomioitava paikallinen tilanne ja olosuhteet. Tämä näkökulma korostuu myös WFSE:n tutkimuksessa. Katilan mukaan kokonaisvaltaisen kehityksen saavuttamiseksi on myös huolehdittava, että tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus metsänkäytössä ja esimerkiksi omistusoikeuksiin liittyen toteutuvat.

"Mitään pitkäjänteisesti kestävää tuskin saadaan aikaiseksi, jos paikallisia ihmisiä ei oteta mukaan päätöksentekoon. On myös tärkeää, että metsien käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvät hyödyt ja kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti."

Kestävää kehitystä – mutta ei metsien kustannuksella

Tutkijaverkoston julkaisuihin kuuluu kirja, joka selvittää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDGs) saavuttamiseen tähtäävien toimien vaikutuksia metsiin ja maankäyttöön. Pia Katila oli tiiviisti mukana työstämässä yli 600-sivuista kokoomajulkaisua.

"Usein keskitytään siihen, miten metsien käyttö vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden, kuten päästövähennysten, saavuttamiseen. Käänsimme tutkimuksessa asetelman toisinpäin – raportti ottaa selvää siitä, millä tavoin pyrkimykset eri tavoitteiden toteuttamiseksi vaikuttavat metsiin ja metsiin perustuviin elinkeinoihin", Katila sanoo.

Poikkitieteellisen tutkimuksen merkitys korostuu erityisesti kestävän kehityksen tavoitteissa, joiden saavuttamisessa on tärkeää huomioida sekä sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys että niihin liittyvät ristiriidat. Riskinä on, että yhden tavoitteen toteuttaminen hankaloittaa muiden saavuttamista. Katila nostaa esimerkiksi kehittyvien maiden kasvavan maatalousmaan tarpeen, jolla on suora yhteys erityisesti tavoitteeseen nälän poistamisesta ja ruokaturvan saavuttamisesta.

"Tavoitteen yhteydessä on olennaista tietää, miten toimet ruoantuotannon lisäämiseksi vaikuttavat metsiin", Katila avaa. Jos ruokaturvan edistäminen johtaa metsämaan raivaamiseen maatalousmaaksi, erityisesti monimuotoisuus ja hiilensidonta kärsivät.

Seuraava julkaisu on työn alla. Se on tarkoitus julkaista ensi kesään mennessä. Raportti käsittelee metsien ennallistamista ja kokoaa yhteen 68 kirjoittajaa yliopistoista ja tutkimusorganisaatioista ympäri maailmaa.

Suomen kädenjälki näkyy maailmalla

Food and Forest Development Finland on suomalainen järjestö, joka tukee kehittyvien maiden maa- ja metsätaloustuottajia sekä maaseudun elinvoimaa. FFD on edistänyt pientuottajien kestävää metsien hoitoa, metsätuotteiden arvoketjuja sekä metsien hiilensidontaa ja muuta ilmastotyötä metsien avulla esimerkiksi Tansaniassa, Etiopiassa, Sambiassa ja Vietnamissa. 

Myös yksityisen sektorin rooli Suomen metsäyhteistyössä kasvaa. Suomalaisyritys Arbonaut on kehittänyt metsien ja muiden luonnonvarojen paikkatietoratkaisuja ympäri maailmaa. Esimerkiksi läntisessä Nepalissa Arbonaut on parantanut kaupunkien ja urbaanien ympäristöjen kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Näiden ympäristöjen kestävyys on koetuksella, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat todella tuntua.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi edistää kehittyvissä maissa metsityshankkeita ja kestävää metsänhoitoa. Kirjauksen mukaan painopisteenä on hyödyntää suomalaista osaamista sekä parantaa paikallisia elinoloja ja kasvattaa globaalia hiilinielua.

 

Teksti: Kaapo Haapanen